Tässä alkaa tuleen pikku hiljaa pieni paniikki ja jännitys ja vaikka jos mitkä tunteet eteen. Viime viikolla mun hostit kerto että alkavat kohta puoliin etsimään uutta au pairta ja kysyivät samalla josko voisin olla heille siinä prosessissa apuna ja minäpä vastasin tottakai. Se on vähiten mitä voin tehdä. Siis tosiaan mun vuosi on kohta lusittu tai no onhan tässä nyt 4kk aikaa vielä,mutta kun tää aika vaan lentää aivan sika nopeesti ja tajusin sen vasta itekki täysin kun hostit puhu jo uuden au pairin ettimisestä.
Ja toki vaikeetahan se on lähtee täältä,mutta olisi se vaikeeta myös jäädä kun oon potenu koti ikävää koko tän ajan enemmän tai vähemmän mitä täällä nyt oon ollu joten mun aika on lähtee suuren ja hienon kokemuksen kanssa takas suomeen,mutta vielä ehtii kaikkea tehdä. Siksi mulla onki vielä listassa tekemistä mitä pitää nähä ja kokee enne suomeen paluuta.
On jännä aatella et on tullu asuttuu täällä Kaliforniassa kohta vuoden ja oon tällä mun englannin taidolla pärjänny täällä joka on aivan uskomatonta kun miettii että olin tuskissani tänne lähdettyä että miten pärjään kun englanti ei ole koskaan ollut se vahvin aine koulussa,mutta hyvinhän täällä on pärjänny vaikka ei tuo lausuminen saati aikamuodot ja sen sellaset oo mitään parasta luokkaa edelleenkään.
Nyt pitää vaan viisaasti päättää mitä vielä tän 4kk aikana haluan kokee ja nähdä. Kalifornia itessään kun on iso ja täällä on tätä nähtävää jo ihan tässä osavaltiossa. Onneks nyt on ainakin suunnittelilla käydä Las Vegasissa (Nevadaan). Ja toki mun lokakuussa alkavalla matkustus kuukaudella oon menossa Miamiin (Floridaan) ja Manhattanille (New Yorkiin) jota innolla jo odotan,mutta vielä tässä on lähi alueella paikkoja jossa haluaa piipahtaa ihan päivän reissuja. Ja onhan tässä keikkoja tulossa mihin oon menossa että kyllä tekemistä on joka kuulle luvassa enemmän tai vähemmän.
Josko seuraavassa postauksessa olis selvillä jo mitä oon miettinyt näkevän tai jo nähny. Saapi nähä.
life your life
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
Weeks Go So Fast
Viikot kyllä kuluu aika nopeesti. Ei edes ehdi ajattella kunnolla kun jo on viikonloppu ja vapaata. Siitä on kohta kuukausi kun mun perhe lähti takas suomeen! Ja mulla pämähti 7kk täällä oloo tossa viime viikon keskiviikkona. Tässä on taas tullu kuvattua päivän toimintaa ja jotain pysyvääkin on saanut tehtyy. Tässä jälleen kuva antia menneeltä neljältä viikolta.
Koti väki toi mun pyynnöstä mulle suomi elokuvan johon niin oon rakastunu. Ainot Oikeat on kyllä yks aivan mieletön suomi elokuva pitkään aikaan. Nyt sitä elokuvaa täällä päässä on tullu katottu aika monta kertaa tän viimeisen kuukauden aikana.
Käytiin purjehtimassa kamujen kanssa!
Sitruuna puu
Siis aivan ihana elokuva! Suosittelen!
Tuli ostettuu muutama uus vaatekappale. Tollanen oranssiin menevä toppi, valkonen puoli hinanen paita sekä vihree takki.
Tää on jotenkin niin nättiä kun näät ihan luonnossa kolibrin. Eikä niitä variksii ja harakoita jota näät suomessa koko ajan.
Vappua suomessa vietettiin tossa viime kuun lopussa. Täällä kun ei sitä vietetä niin ei ollu mitää palloja,serpentiinii,simaa... :( nyyf
Tottakai taas tälläsi selfie kuvii.
Käytiin alamedan rannalla. Tuuli kyl aivan sikana!
MM-kisat pärähti käymään ja joka suomen pelin oon kattonu! Ihan netti kun pääsee näkee ilmasiks pelejä! Rakkaudesta lajiin. Kun ei oo suomipaitaa saati suomen lippuu niin jotain piti kehitellä ja niimpä tein suomi kynnet sitten!
Juu eli tulevana kesänä meen nyt ainakin kahdelle keikalle! Eka on tämä ihana Tokio Hotel. Tulevat tänne San Franciscoon ja samalla alottavat pohjois-amerikka kiertueen. Pikkasenko oon fiiliksissä tästä! Aivan huikeeta et nään ne täällä. Kun viimeks näin ne Helsingissä 2010 vuonna ja nehän sit jäi tauolle siinä sit ja nyt kävivät Euroopassa kiertueella ja odotinkin et koska ne tänne Amerikkaan tulee et miten ostuu kaikka paikat ja päivät et pääsenkö niitä näkee! Ja tadaaa...Pääsen!
Ja toinen keikka mihin meen sitten Mirkan kanssa on Kelly Clarkson! Siis aivan upeeta! Ihan fiiliksissä täällä ootan tulevii keikkoja.
Ja artisteista puheen ollen niin Tiia laitto tällästä kuvaa suomesta. Tätähän mä luin netistä jo, mutta vielä se mainitaan ihan lehdessä. Cheek raikaa NHL-hallissa! No valitettavasti ei San Jose:ssa johon olis pikkasen helpompi mennä kattoo pelii kun Minnesotaan.
Elokuvaa ja syötävää
Shoppailuu..
Tässä se nyt on! Mun uus tatuointi. Yllätyin kyllä kuinka vähällä kivulla sitä pääs. Luulin että kun ranteeseen ottaa tatuoinnin niin se sattuis aivan sikana mutta ei. No hyvä näin. Tossa on vaan tosiaan kuva siltä tatuointi päivältä kun on punanen ja ei niin parantunut.
Mun instagram tilillä on yks pikksen tuoreempi kuva tatuoinnista,mutta se tuli todettuu että ei oo kauheen helppo ottaa omasta ranteesta kuvaa! Aika paljon otoksii piti ottaa et sai hyvän kuvan.
Ja tähän loppuun näin Äitienpäivän kunniaksi tottakai:
Olen kyllä ylpeä omasta äiditäni. Hän lensi toiselle puolelle maapalloo lentopelosta huolimatta jotta näkisin mut! Pystyn tukeutumaan ja kertomaan huoleni omalle äidille. Äiti on yksi hyvistä ystävistäni ja maailman tärkein ihminen!
Hyvää Äitienpäivää Kaikille!
tiistai 14. huhtikuuta 2015
A Week With My Family
Viime viikko olikin mun tän aupair vuoden yks parhaimmista kun sain veittää sen oman perheen kanssa jotka matkusti tänne mua moikkaa viime maanantaina 6pv. SIllon tuli myös täyteen mulla tämä 6kk tääl oloo. Taisin tosiaan viime postauksessa kirjottaakki tunnelmii siit maanantai päivästä. Hihihihiiiii....
Sanat ei vaa riitä kertoo miten onnellinen ja onnekas on kun on tollanen perhe joka tulee pallon toiselle puolelle tänne ja kun äitilläkin lentopelkoo on nii koittaa selvii lennot tänne ja takas.
Eilen sit oli raskas päivä nii henkisesti ja fyysisesti kun vein ne kentälle ja laitoin ne lentää takas kotii. Raskasta sanoo heipat ihmisille joita rakastaa ylikaiken! Onneks tänään sit kuulin että olivat selvinny ihan kotiin hämeenlinnaan hyvin.
Nyt tässä kuvia tältä viikolta.
Sanat ei vaa riitä kertoo miten onnellinen ja onnekas on kun on tollanen perhe joka tulee pallon toiselle puolelle tänne ja kun äitilläkin lentopelkoo on nii koittaa selvii lennot tänne ja takas.
Eilen sit oli raskas päivä nii henkisesti ja fyysisesti kun vein ne kentälle ja laitoin ne lentää takas kotii. Raskasta sanoo heipat ihmisille joita rakastaa ylikaiken! Onneks tänään sit kuulin että olivat selvinny ihan kotiin hämeenlinnaan hyvin.
Nyt tässä kuvia tältä viikolta.
Tervetulo kyltti! Tottakai! Suomen väreissä kun en nyt tullu omistettuu suomi lippuu tähän hätään. Mutta sen hommaan ennen MM kisoja!
Koti joukkueella olis ollu suomi molari,mutta eipä niemi sit pelannukkaa. Mut oli sentää joku onni matkassa kun nähtiin suomalaista verta silti jäällä... Näättekö ton 2? Siellä se on Jyrki Jokipakka! Olishan vieras joukkueella ollu myös suomi molari,mutta eipä lehtonenkaan pelannu maalissa.
Käytii veljen kans kattoo Fast and Furious. Suosittelen ja todellakin meen ite viel sen kattoo vaik itkuhan siin pääsi!
Käytiin ajelulla.
Ja kyllä musta tuli sit pieni muotonen Sharks fani... "koti joukkue" kun on.
Käytiin toisiks vikana päivänä sitten vankilassa jossa nähtiin entinen vanki. Nyt jälki käteen harmittaa kun en ostanu sitä sen kirjaa johon olisin omistus kirjotuksenki saanu! Dääm...
Viikko meni todella nopeesti. Äiti kokkaili suomi ruokaa täällä ja sain syödä äidin tekemii ruokaa... Niitä oli nii ikävä! makaroonilaatikko,hernekeitto,lihapullii... Nam Nam!
Mulla on aivan älyttömän ihana perhe. Ei siitä vaa pääse yli eikä ympäri!
Kiitos Vainion poppoo!!!
Love you!!!
maanantai 6. huhtikuuta 2015
6 Month In America
Iiiiiks! Tasan kuus kuukautta sitten jätin suomen taakse ja lähin toteuttaa yhtä suurista unelmista ison meren tuolle puolen. Tässä ajassa oon kyl huomannu et englannin taito on parantunu ja siis tällä tarkotan puhumista. En siis edelleenkää aatellu alkaa kirjottaa englanniks kun se nyt on pikkasen vaikeempaa edelleen.
Nyt kuus kuukautta myöhemmin tässä ja nyt voin iloita siitä että mun rakas perhe suomesta tällä hetkellä on lentämässä tänne mua moikkaa! Oon aivan jännittyny,vähän peloissani,onnellinen,innoissani ja vaikka jos mitä. Tätä päivää oon oottanu jouluaatosta asti kun sain tietää että mun ihana perhe kerto tänne tulosta. Pitkät kuukaudet ja päivät. Nyt tuntuu nää muutamat tunnitkin ennen niiden hakemista kentältä aivan sairaan pitkältä ja varsinkin kun niiden lentokin myöhästy oikeesta tulo ajasta.
Tällä hetkellä on kyl fiilis nii korkeella että en osaa kyl kuvailla mun fiilistä mikä mulla on. Jännittää vaa aivan sairaasti! Jotenki jännä et sitä jännitää oma perheen näkemistä nii paljo... Mitä se onkaa kun suomeen palaa ja pääsee näkee kaikkii rakkaita ihmisii kun nyt jo on aivan sika jännä nähä omaa perhettä kenen kanssa skypettelee niiku joka päivä! Iiiiiiks!
Nyt vaa koitan olla "iisisti" tässä muutaman tunnin ja lähen sitten ajaa kohti kentälle... Iiiiiks!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




