Vasta kun aupair kaveri lähtee sitä oikeesti tajuaa että omakin vuosia on kohta ohi ja on aika sanoo heipat omalle host perheelle. Ja vaikka on ollut tunteita pinnassa ja koti-ikävää ja olen innoissani suomeen paluusta niin tiedän jo nyt että ikävähän näitä mun hosteja tulee.
Vuosi on kohta ohi ja tää tunne mylläkkä alkaa vaan kasvaa kaiken maailman tunteilla samaan aikaan ja tää tunne on jotain niiiiiin outoa että!
Mieti siis jos samalla sulla olis iloa,surua,kauhua,ikävää,pelon tuntua!! Siltä musta nyt tuntuu ja fiilikset on todella sekasin! Eli ei tässä ees osaa kirjottaa kunnon postausta kun fiilikset on sekasin ja vielä surullisella puolella kun sanoin heipat Mirkalle.
Eli älkää oottako mitää huikeita postauksii tästä eteenpäin. Mun ajatukset kun on sekasin niin on nää postauksetkin sen mukaset! Sori!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti