Maanantai 6pv lokakuuta on yks mun elämän sekavimmista päivistä.Tunteet oli kyl nii pinnassa koko sen ajan että. Minä joka oon herkkis aiva vietävästi nii tottakai kun äiti,veli ja ihana ystävä saatto mut kentälle nii voi sitä itkun määrää sanon minä...Pahemman itku kohtauksen sain kun istuin koneeseen ja kone kiiti kiitorataa pitkin..Siin vaihees mulle tuli kauhee olo siit et onko tää oikeen jättää perhe ja lähtee yksin isoon maailmaan!
Nyt kuitenkin selvisin amerikan maalle ja vaik ikävä on suuri niin haluan silti yrittää onko musta tähän ja sopeudunko tänne. Nyt siis vähän kuulumisii...Ja ei nii vähän vaa aika paljoki .
Eli siis hei kaikki te jotka tätä luette ja varmaan ootte odottanu jo kuulumisii kun on virähtäny tovi kun viimeks päivittelin tänne infoo. Nyt voin hyvällä fiiliksellä kertoo et training school on ohi, ihanaa. Ei siin muuten mitää vikaa ollu jos ne sängyt olis oikeesti ollu tälle prinsessalle ja mukavuuden haluselle ihmiselle paljo paremmat nimittäi ne nitisi ja natisi aina ku vähänkää liikuit ja voi luoja paratkoon ne oli kovat! Hyi. Mut kuka tykkää kovalla nukkuu nii on varmasti mukava juttu. Ja mitä muuta tulee koulu viikkoon siel oli ihan hyvää ruokaakin, kyl mä ainaki tykkäsin.
Ja tulevia au paireja varoittaen et siel ei oikee se wi-fi toimi ku toisessa päässä sitä kakkos kerrosta jos me majotuttii et se oli aika ikävää sanoisinko ku kauhee koti ikävä ja kaikki uutta ja sit ei se wi-fi toimi niiku pitää nii oha se nyt tällä hetkellä tätä elämää kauhee asia oikeesti!
Nii ja voi jestas vikana yönä ku ois pitäny sit saada nukuttuu hyvin ku seuraavana päivänä lennot host perheesee nii ei.. Yöllä alko palohälyyti soimaa ja kaikki säntäs yöpaidoissa ulos, siel me sit kaikki oltii yöpaitasiltaa ja kuka missäki asussa ja katottii ku paloautoo ja poliisii tulee koulun pihaan. Onneks ei ollut mistään suuresta palosta kyse. Se oliski ollu vika tikki jos olis ollu ja kaikki omaisuus olis menny siin samalla, sit tämä tyttö olis niin romahtanu täysin ku melki jo itkuu tihrustin vaik ei tiedetty mikä on.
Okey nyt vähän kuva materiaalii ettei ihan puuduta tää kirjotus. Ensin vähän training school tunnelmii:
No niin sitten päästäänki siihe mistä au pair vuoden alotus huipentuu eli päivä New York City:ssä. Tässä vähän kuvamateriaalii sieltä.
Meil oli eka opastettu kierros jossa meil oli aiva sika ihana opas joka kyl osas hommansa. Mukaansa tempaava ja tosi energinen tyyppi. Kun bussi kierros oli valmis suunnattii Top of the Rock:ii jonne sai mennä jos oli ostanu lipun tai jos ei halunnu mennä oli vapaa shoppailuu. No mähän menin ku pääs näkee Manhattanin pimeessä ja niis ihanis valois ku en sitä oo nähny. Aiva hulppee näkymä ja sanotaan et huipulla tuulee ja sitä se nimen omaa oli!
Mä niin rakastan tota cityy että! Jos siis et ole käyny niin suosittelen todella lämpimästä manhattanii!
Oltii koululla joskus 23-24 välii jos en iha vääri muista mut sit tuli yöllä se palohälyytys joka ei ollu nii mukava.
No sit oli se kaikkein jännittävin päivä, päivä jollon tapaa host perheen aikaa kertaa ihan livenä. Mulla oli lento JFK - Oakland kentälle joka kesti sen 6h. Koitin vaa sen lennon aikana nukkuu et jaksaa ottaa vastaan host perheen.
Mua jännitti vaivan sikana! Mun kanssa lensi onneksi yks tyttö ja sen perhe oliki heti siin vastassa kun omani oli vähän matkan päässä, näin heidät jo kaukaa ja oli ihana kun lapset tuli heti halattavaks ja tuli sellanen lämmin olo et mua todellaki on odotettu.
Päästii onneks nopeesti kotii ja sain mennä heti nukkuu. Olinha mä sentää heränny sinä päivänä jo 6 nykin aikaa ja ku tänne lensin olin edelleen nykin ajassa ja se kello oli sillo siis jotai 23 kun tääl calissa se oli oikeesti vasta 20. Pääsin tosiaa heti nukkuu ja voi vitsit tää mun huone on ihana... Ja ennen kaikkiaan odotin et sänky olis ihana.. Ja sitä toi kyl on! Iso jenkki sänky joka on pehmee! Tää prinsessa pääsee nukkuu hyvii yö unii.
Lauantaina kun heräsin ja saatii syötyy aamupala lähettii San Franciscoo joho ajaa tästä sellasen n.10min. Siel järjestettii tänä viikonloppuna Fleet Week tapahtuma jossa lentokoneet tekee näytöksii taivaalla ja esillä on myös amerikan armeijan koneita.
Tässä olis vähän kuvamateriaalii:
Tää viikonloppu oli kyl aika hulinaa johon sisälty paljon lentokoneita. Ja toki tää punahipiäinen tytteli ehti palaa vähän olkapäistä ja naamasta! Et sellanen alotus täällä Californian auringon alla. Ja ei siinä muute viel kaikki. tänään maanantaina onki ollu sit sellanen jännä päivä et ekaa kertaa elämässä tuli ajettuu automaattisella autolla. Kahdenlaista autoo itse asiassa toinen oli host isän auto ja toinen oli toi auto millä alan tääl sit ajelee ja se on iso, se on tosi iso,mut nyt ku pääs sillä ajaa nii ihan hyvihä se sit loppue lopuks meni vaik mietin et mitä siitä oikee tulee!
Tänään tääl on vietetty Columbuksen päivää joka on ollu vapaa päivä mitä nyt host vanhemmat on tehny joko kotoo käsin töitä tai käyny töissä tekee. Host lapset ei ollu tänää koulussa vaa vietti vuorotellen päivää yhen Nannyn luona. Kohta on Dinner time ja ilta jatkuu lepposasti vaan ollen. Huomenna se varsinainen työ rupeama alkaa!
Koitan kirjotella tänne nyt useammin kuha tää tasottuu täällä päässä elämäminen ja tulee sinut tän koko au pair asian kanssa. Vielä kun on vähä outo olo et oonko tosiaan tääl ja et tulenko tosiaan viettää tääl seuraavan vuode.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti