Viisumihaastattelu

Mun haastattelu aika oli siis eilen klo.8:30. Onneks ei tarvinnu yksi sinne mennä ku oltii saatu samalle päivälle Hennan kans ajat. Paikka löytyi helposti. Helsingin keskustassa oli tää meidän haastattelu. Mua jännitti aiva sikana! Ala ovella piti painaa summerii ja sit päästii talo sisää ja hissillä viidenteen kerrokseen jos odotti sellane panssariovi. Oven avas vartija joka otti miedä panssit ja sulki oven. Sit seuraava kerra ku se avas ove nii kutsu sukunimel ykstelle meidät sisää. Sit oliki vuoros sellane turvatarkastus et huh huh...Ei vais iha normi..Ottivat läpivalasuu lauku,taki,huivi ja rannekorut...sit eri lootaa meni mun passi ja laput...Sain ottaa passin ja laput mukaa ku taas muu omaisuus jäi niille siihen hyllyy. Mut ohjattii toisesta ovesta sisää ja sanottii et oikeella on odotustila josta kutsutaan sit nimellä. Täs vaihees olin aiva paniikissa. Kädet alko tärisee ja aloin kyl hikoilee. Mua jännitti aiva sikana!

Ekalle luukulle kutsuttiin sukunimellä jälleen. Ja vsiinä virkailijalle piti antaa paperit ja passi. Mua hermostutti kun mulla ei ollu yhtä paperii mukana et mitä tästä seuraa. Virkailija ei ottanu varmaa kuulevii korvii ku selitin et mulla ei oo sitö yhtä paperii. No sit menin takas odotustilaa istuu. Kun sit toiselta luukulta huudeltii sukunimellä. Täs toises nais virkailija otti vaa sormen jäljet kummastaki kädestä. Ja jälleen istuu odotustilaa. Kolmas luukki oliki sit..Voi luoja! Oli tää itse haastattelu. Joka kyl meni mun osalta kyl nii penki alle että. Ensinnäki nainen ei ollu mitenkää ilosella päällä (tai siltä musta tuntu). Katto mun paperit ja sano et mis tää DS-2019 paperi on, no olin sen verra jännittyny nii koitin sepostaa sille sit miks se ei oo mulla (enkuks tietty) ja siithä ei tullu sit yhtää mitää ja virkailija alkoki kattoo mua vähä oudosti. No anto mulle sit erillisen lapun jossa sit luki mikä paperi puuttuu ja se pitäs mahdollisimman pian saada sinne. No sithä se kysy mistä oon kotosin,missä oon syntyny,kerro hämeenlinnasta,millainen on mun lastenhoito kokemus,kauan olen englantia opiskellut...ja tämä kysymys varmaan siksi koska mun englanti tossa ku koitin vastailla oli tosi huonoo ja oli yli päätään vaikee kuulla mitä se kysy koska meidän välissä oli lasi jonka läpi en todellakaa kuullu hyvin. Niimpä se kehotti mua opiskeleen englantia usassa ja ennen lähtöä.

No ei se muuta sit sanonukkaa ku hyvät päivän katkot ja muista lähettää puuttuva paperi pian.
Kun pääsin sieltä pois nii mua nii ärsytti kun haastattelu tilanne meni tollee. Mua jännitti aiva sikana koko ajan enne sitä ja sillä sisällä koko ajan. Ja sit ku jotenki tuli fiilis et kukaa ei ymmärtäny ei suomeks eikä englanniks miks mulla ei sitä yhtä paperii oo mukana. No toivon nyt et saan sen puuttuvan paperin nii saan sen viisumin.
Ei olis kauhee mukava tässä vaihees kosahtaa ku lähtöön on se kolme viikkoo enää.
Mut onneks toi on ohi ja sinne ei toivottavasti tarvi mennä täs lähi aikoina uudestaa,meinaa sellanen paikka missä mulle tulee ihme lukko ja änkytän kaikee ja luullaa et en osaa englantii sit ollenkaa.

Tulihan seki koettua.